Maaseutumatkailua ja 'lao jia'

Jokin viikko takaperin pääsimme vihdoin tekemään jo kauan suunnittelemamme reissun XiAnin alueelle koko perheen voimin. Samalla saimme viettää muutaman leppoisan kesäpäivän Leevin lapsuudenmaisemissa eli kiinalaisittain 'lao jia:ssa' ('vanha koti').

Tällä kertaa matkasimme junalla, joka toi mieleen monia hyviä muistoja opiskeluvuosien Venäjän-reissuista. Joistain epämukavuuksistaan huolimatta, en ole vielä tavannut mukavampaa ja tunnelmallisempaa tapaa reissata, kuin venäläiset ja kiinalaiset pitkän matkan (yö)junat. Venäjällä junalla matkustaneet tiedätte mistä puhun... Tässä muutamia otoksia junamatkamme varrelta, toivottavasti niistä saatte edes välähdyksen reissutunnelmistamme.

Junamatkailu osoittautui myös mieleiseksi perheemme juniorille, minkä vuoksi tulemme toden näköisesti jatkossakin käyttämään rautateitä paikasta toiseen siirtymisessä.

Viikonloppu kului pitkälti sukulaisia ja ystäviä tavatessa ja autokilometrejäkin kertyi noin 300.
Satuimme paikalle juuri sadonkorjuun päätyttyä ja se näkyi katukuvassa monessa paikassa.

Kylänaapuri iltapäiväsiestalla kotinsa edustalla

Viimeisiä tähkiä lojui teiden reunoilla niputettuna siellä täällä

Kanjoni kylän reunustalla

Paikallista aamupalaa nauttimasta, ulkonäkö ei ole niin herkullinen, mutta maku sitäkin parempi

Sukuloinnin lisäksi kerkesimme kuitenkin nauttia myös XiAnin historiallisista maisemista ja paikallisen musiikkisuihkulähdepuiston esityksestä, joka jaksoa kiinnostaa myös Viiviä kokonaiset 20 minuuttia yhteen menoon. Tämän hetkistä 'touhuvaihetta' silmällä pitäen se on jo aikamoinen saavutus. Olihan se esitys kyllä hieno ja kyseinen 'music fountain' kuulemma Aasian suurin. Ilmainenkin vielä kaiken lisäksi. Kannattaa siis käydä, lämpimästi suosittelen

Reissuilua

Huhtikuu on hujahtanut käsistä uskomatonta vauhtia. Arjen touhut ovat imeneet meidät mukaansa niin tiiviisti, että ajankulua on tuskin huomannut. Päälimmäisenä huhtikuusta on kuitenkin jäänyt mieleen pidennetty viikonloppureissumme lounais-Kiinaan, joka oli tervetullut piristysruiske arjen touhun keskellä.

Tapasimme ystäviämme yhdessäolon ja lomailun merkeissä. Hyvän seuran lisäksi nautimme suunnattomasti lämpimästä ilmasta ja kauniista rantamaisemista Pekingin kylmän talven ja tuulisen kevään jälkeen. Viivi oli myös elementissään, kun sai viettää aikaa muiden lasten kanssa. Pekingiin palasimme virkistyneinä, joskin hieman uupuneina, kun paluulento myöhästyi ja venyi melkein puoleen yöhön asti. Emme kuitenkaan lähteneet protestoimaan juoksemalla kiitoradalle, mitä tapahtui parilla Kiinan lentoketällä viime kuussa. Leevi kuitenkin olisi valmis tällaiseen juoksuun, sen verran huonosti lentoyhtiöt joskus hoitavat asiansa. Kyllä tämä tavallisen teekkari(sauna)juoksun voittaa. :D

Tässä hieman lomatunnelmiamme kuvamuodossa:

 

Kauniita järvimaisemia...

Kalaa punnitaan, valmiina pataan...

Lisää kauniita maisemia

Ihmepyörä, toimii maalla ja vedessä, jos ois viel siivet niin lentäisi oikein hyvin

Huhtikuun lopussa saimme vieraita Suomesta, kun Marian vanhemmat saapuivat ensimmäiselle Kiinan visiitilleen. Tästä touhusta lisää tarinoita ja kuvia myöhemmin.

Vappua ei oikein tajuttu saapuneen, kun täällä ei ole mitään vapputoria taikka työväen marssia. Kaupat ovat auki ja ravintolat täynnä, julkisen vapaapäivän ansiosta Leevikin sai olla kotona lepäämässä. Munkkia ei ollut eikä simaakaan, mutta käytiin nauttimassa hyvää hot pottia ravintolassa nimeltään Hai Di Lao vapun kunniaksi. Näin se etenee.

Pekingissä on menossa vielä muutaman päivän ajan kansainvälinen autonäyttely, missä ei kuitenkaan käyty. Mielenkiintoa oli kyllä, mutta kun nähtiin kuvia ihmismassasta ja kauneista automalleista (sekä autot että naiset), into vaihtui laimeaksi kiinnostukseksi. Suomenkin uutisissa taisi olla otsikko, minkä mukaan Kiinan viranomaiset kehoittivat automisseja laittamaan vaatteet päälle. :) Tapahtuman vaikutukset näkyvät kuitenkin moottoriteiden ruuhkautumisena, jäämme odottamaan tapahtuman loppumista ja liikenteen palautumista jokseenkin sujuvalle tasolle.

Lopuksi ajatuksia herättävä kuva, mikä kertoo rakkauden hinnasta. Tai, noh, tietynlaisen rakkauden arvosta, tai arvon inflaatiosta. (toim. huom.: kuvassa olevat esineet eivät liity meihin, Leevi ei edelleenkään osta kukkia Marialle :P)

"Ruusu kumartaa roskalaatikkoa"

Arkista aherrusta ja vähän muutakin

Viikot ovat alkaneet kulua nopeammin, mikä lienee merkki siitä, että olemme asettuneet aloillemme tai ainakin, että viikko-ohjelmamme alkaa täyttyä erinäisistä aktiviteeteista siinä määrin, ettei ajankuluun enää kiinnitä huomiota. Leevin aika kuluu viikonloppuja lukuun ottamatta pitkälti työpaikalla tai sinne/sieltä matkustamiseen, kun taas Marian ja Viivin arjen täyttävät arkiset talousaskareet sekä uuteen elinympäristöön ja uusiin tuttaviin tutustuminen. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten tässä muutama kuva arkisen tiimellyksemme keskeltä.

Olemme päässeet kiinni paikallisiin ostostapoihin. Tässä Marian uusi ”kauppamaasturi”, jollaisia näkee yhdellä jos toisella Pekingin katukuvassa. Suomalaisittain ei ehkä kaikkein muodikkain (lue: Suomessa en ehkä kehtaisi käyttää! :p), mutta todella kätevä näissä olosuhteissa.

Tässä yksi lähikaupoistamme, joka kooltaan vastaa suunnilleen suomalaista Prismaa tai K-markettia.

Uuden kotimme julkisivua...

...ja pihapiiriä.

Arkisen aherruksen lomassa olemme päässeet myös katsastamaan muutaman paikallisen nähtävyyden. Muutama viikko sitten pääsimme mukaan parin suomalaisperheen järjestämälle päiväreissulle Kiinan muurille, josta muodostui varsin mukava. Vaikka luonto olikin vielä talvisen karu, saimme nauttia lämpimästä auringonpaisteesta, upeista maisemista ja raikkaasta ulkoilmasta. Tässä muutama otos reissultamme:

Kiinan muuri, Mutianyu

Viikko sitten saimme ensimmäisen vieraan Suomesta ja kävimme yhdessä katsastamassa mm. Taivaallisen rauhan aukion sekä keisarin palatsin, ns. Kielletyn kaupungin. Ilmat eivät suosineet tällä kertaa, mutta varsin vaikuttava pytinki kuitenkin.

Kiellettyä kaupunkia ulkoa...

...ja sisältä.